Vaikka vilja-aitassa nukkuminen ja vessareissut pihan poikki arveluttaisivat, Ikaalisissa kannattaa ehdottomasti katsastaa Luomajärven Hevoskievari.
Yksin en välttämättä olisi löytänyt tietäni ORA-ravintolaan. Ulospäin vanha apteekki näyttää nimittäin aivan… vanhalta apteekilta.
Laivalla matkustaminen on aina tuskaa. Turun majapaikassa sain sentään kuivaharjoitella seuraavan päivän koettelemusta.
Omin päin matkustamisessa hienoa on juuri itsenäisyys. Silti minunkin on ollut myönnettävä, että vasta kohtaamiset tekevät matkan.
Ette tekään kyllä turhan usein ravaa Norjassa. Ellei Oslon lähtöporttia lasketa, viikon aikana korviini kantautui suomea vain kolmesti.
Jos ydin tuo mieleen vain kiireen ja tungoksen, seuraavalle reissulle kannattaa ottaa avuksi Stadilaisten opas Helsinkiin.
Olihan noita, kivoja kuppiloita. Tai olisi ollut. Jos nyt jostain syystä olet menossa juhlapyhiksi Maarianhaminaan, nämä paikat saattavat olla auki!
Budjettimatkaajat eivät selvästikään ole Norjan ensisijaista kohderyhmää. Laskin, mitä yhdeksän päivän ajokortiton odysseia maksoi.
Katoille kiipeäminen on Pietarissa kokonainen alakulttuuri. Moni yritys tarjoaa myös opastettuja kiertokäyntejä.
Olin toki aavistellut, ettei juhannus olisi saaristossa sen enempää kaupunkijuhla kuin muuallakaan Suomessa.