Sveitsissä sain päähäni, ettei Ranska ollut jäänyt vielä kovinkaan kauas taakse: viikon takainen junatuttavakin asui vain kuuden tunnin päässä.
Sveitsissä oli kotoisaa: kylmää ja kallista. Kaupunki on muutenkin vanha tuttu jo kymmenen vuoden takaa.
Italiassa elin unelmaa. Kuin myös sitä ennen ja sen jälkeen.
Briançonissa alkoi yhä enemmän vaikuttaa siltä, ettei Ranska sittenkään ollut aivan läpimätä paikka.